Yritän olla sulkematta silmiäni
jotta en näkisi sinua pimeyden
keskellä
En tiedä oletko päiväuni
vai painajainen
Enkä halua ottaa siitä selvää
Silmäluomeni ovat mustelmilla
sinipunaisia näkyjä
haaleita fantasioita
Kuuluvatko ne surulliset silmät
minulle vai sinulle?
Ajattelen ehkä liikaa
tai liian vähän
ääripäästä toiseen
Höyhenten paino
saa helmet osumaan toisiinsa
verkon repeämään
Olisihan minun kai täytynyt tietää
että jäisit kiinni unisieppariini
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti